Pelastakaa vanhat Seiskat!

06Maa08

seiska.jpgSaavuin juuri aineistonhankintamatkalta 7 päivää -lehden toimituksesta. Aller-kustantamon vuonna 1992 Suomeen tuoman viihdelehden (kuvassa ensimmäisen numeron kansi) vuosikertoja ei ole arkistoitu kirjastoissa, joten lehtiä on käytävä tutkimassa Seiskan tiloissa. Siellä lehtikansiot näyttivät olevan puutteellisia ja lehdet osin huonokuntoisia.

Aller tekisi kulttuuriteon, jos se pystyisi lahjoittamaan täysiä vuosikertoja jonkin yliopiston kirjaston huomaan ja tutkijoiden käyttöön.

Olen ihan tosissani. Niin paljon kuin tätä julkaisua väheksytäänkin juorulehtenä, se on silti Suomen luetuin tilattava aikakauslehti ja yksi merkittävimmistä 2000-luvun journalismin muutosvetureista tässä maassa. Mediatutkijat – Hanna Syrjälää lukuun ottamatta – eivät ole toistaiseksi kajonneet siihen kepilläkään. Syytä olisi, ennen kuin loputkin lehtikansiot katoavat Seiskan toimituksesta.

Mainokset


4 Responses to “Pelastakaa vanhat Seiskat!”

  1. 1 Esa Mäkinen

    Eikö kansalliskirjastossakaan ole täydellisiä vuosikertoja? Eikö pitäisi olla, jos julkaisija kunnioittaa painovapauslakia?

  2. Hyvä kysymys. Vapaakappalelain mukaan kansalliskirjastoon pitäisi toimittaa aikakauslehdet kuutena kappaleena.

    Olen tätä asiaa kahteen otteeseen tiedustellut kansalliskirjastosta, mutta vastaus oli, että eivät arkistoi Seiskoja (ainakaan mikrofilmeinä tai vapaasti luettavina lehtinippuina). Kun kysyin näistä mainitsemistasi vapaakappaleista, mutisivat jotain sen tyyppistä, ettei niitä anneta luettavaksi, vaikka tutkijana olinkin liikkeellä.

    Nyt kun luin kommenttisi jälkeen tuota lakia, tajusin, että olisi pitänyt kysyä tarkemmat perustelut pyyntöni eväämiselle ja ohjeet vapaakappaleiden tutkimuskäyttöön. Laissahan lukee, että niitä arkistoidaan nimenomaan tutkimusta varten.

    Samoin oli Hymy-lehtien kanssa, ettei niitäkään olisi saanut mistään muualta kuin Tampereen yliopiston kirjastosta, jonne niitä on lahjoitettu tutkimuskäyttöön monta vuosikertaa.

  3. 3 satunnainen

    Ko. lehtien vuosikerrat ovat lähes varmasti kansalliskokoelmassa useampana kappaleena. Suurin osa kirja- ja lehtipainoista lähettävät automaattisesti kappaleet kokoelmiin kustantajista huolimatta. Yliopiston kirjastossa joskus työskennelleenä muistelisin, että fennica-kokoelmiin käsiksipääseminen vaatii ns. tutkijanpaikkaa kirjastossa, koska aineistoa ei lainata, eikä sitä saa viedä ulos lukusaleista.

  4. Satunnainen: Sitä kautta se varmaankin onnistuu kyllä, mutta asia on tehty mahdollisimman hankalaksi. Tutkijanhuoneiden varaaminen on maksullista muille kuin (Helsingin?) yliopiston tutkijoille, jotka eivät työskentele ulkopuolisen rahoituksen turvin. Tilavaraus on tehtävä vähintään viikko etukäteen, ja edellytyksenä on, että kirjaston kokoelmien aineisto muodostaa tutkijan käyttämästä aineistosta vähintään puolet. Eiköhän näillä kriteereillä karsita jo 100 prosenttia graduntekijöistä ja muista Seiskojen plärääjistä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: