Tavis tarjoaa psykodraamaa

19Lok07

Piiskaan itseäni parhaillaan James Lullin haastatteluun ensi maanantaina. Tunnelmaan virittäytymiseksi hieman skandaaliteoriaa ja kotimaista sovellusta Lullin ja Stephen Hinermanin kirjasta Media Scandals (1997). Teksti on ikään kuin jatko-osa John B. Thompsonin teoksen pohjalta tekemälleni rakenneanalyysille.


Lullin ja Hinermanin skandaalityypit

Skandaalityyppi Mihin perustuu? Ominaispiirteet
Institutionaalinen 
  • Byrokratia
  • Instituution historia, maine
  • Henkilöityminen
  • Instituutiota pidetään julkisesti vastuussa
  • Tähti
  • Nimen tunnistus
  • Julkkiksen imago
  • Tiivis mediahuomio
  • Moraalinen kontekstointi
  • Fiktio ja todellisuus sekoittuvat
  • Julkiset rangaistukset
  • Psykodraama
  • Kognitiivisemotionaaliset perusrakenteet
  • Kulttuuriset kipupisteet
  • Vahvat tarinat
  • Henkilötyypit
  • ”Tavisten” moraalirikkeet
  • Tekee ihmisistä ”tähtiä”
  • Kulttuurinen kontekstointi
  • Yhteiskunnallinen henkinen helpotus
  • 1. Institutionaalinen skandaali

    Institutionaaliselle skandaalille on tyypillistä, että se byrokraattisesta monimutkaisuudestaan huolimatta henkilöityy, mutta koko instituutiota pidetään julkisesti vastuullisena tapahtuneesta. Joku voisi pitää institutionaalisena skandaalina sitä, että Suomen ulkoasiainministeriön tsunamitiedotus meni pahasti pieleen tapaninpäivän 2004 jälkeen. Jälkiselvittelyissä tiedonkulun kangertelu henkilöityi paljolti valtiosihteeri Risto Volasen toimintaan.

    Käsittääkseni virallisen tiedonkulun ongelmat Aasian tsunamin jälkeen aiheutuivat enemmänkin tiedon puutteesta, hankalasta ajoituksesta ja resurssien niukkuudesta sekä sarjasta arviointivirheitä. Skandaaliin kuuluvaa tietojen salailua tai moraalirikkomuksia ei esitetty tapahtuneen. 

    Sen sijaan Soneran teleurkintaskandaali oli institutionaalinen skandaali, joka henkilöityi toimitusjohtaja Kaj-Erik Relanderiin ja rapautti koko teleyhtiön imagoa. Lull ja Hinerman huomauttavat, että modernit instituutiot ovat jossakin suhteessa jopa yksittäisiä henkilöitä haavoittuvaisempia medianäkyvyyden aiheuttamille takaiskuille. Näin siksi, että instituutiot esittäytyvät usein moraalisina esimerkkeinä mainontansa ja pr-työnsä välityksellä, mutta tämä voi nopeasti kääntyä tyhjiksi lupauksiksi. Skandaalit suhteuttavat instituutioiden imagon ja toiminnan rehellisyyteen antamalla rikkomukselle ihmiskasvot.

    2. Tähtiskandaali

    Suurin osa teoreettisesta skandaalikirjallisuudesta ja skandaaleihin liittyviin mediakäytäntöihin keskittyvistä teoksista käsittelee tähti- eli julkkisskandaaleja. Suurelle yleisölle tuttu nimi ja puhtoinen imago ovat otollinen kasvualusta tähtiskandaalille.

    Tuurin kyläkauppias Vesa Keskinen oli onnistunut luomaan itsestään mielikuvan menestyvänä ja kuuluisana liikemiehenä, jonka avoliitto alavutelaisen poliisin Nina Juurakon kanssa oli kuin Hollywoodin rakkaustarina. Keskinen oli palkittu vuoden 2000 positiivisena suomalaisena, ja hän oli tehnyt Onnesta itselleen tavaramerkin. Omassa liiketoiminnassaan Keskinen korosti avoimuutta, rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

    Kun Keskinen sitten ilmoitti julkisuuteen antamassaan tiedotteessa syyskuussa 2004, että hän oli pettänyt puolisoaan, tuli hän samalla vetäisseeksi maton omien jalkojensa alta. Skandaalihan siitä syntyi, etenkin kun suhteen kolmas osapuoli Marika Fingerroos ilmestyi lehtien palstoille kertomaan omaa tarinaansa, joka ei kaikilta osin käynyt yksiin Keskisen kertoman kanssa.

    Julkisuudessa vihjailtiin, että Keskinen oli joutunut kiristyksen kohteeksi. Jos tieto salasuhteesta oli tulossa joka tapauksessa ulos, Keskinen pyrki nopealla tiedottamisellaan minimoimaan skandaalin vaikutukset omaan imagoonsa. Näin hän esiintyi jopa tarinan ritarina, sillä hän pääsi heti kertomaan, että oli suoraselkäisenä miehenä päättänyt kantaa vastuunsa ja ottaa moraalisista syistä avoeron.

    Lullin ja Hinermanin mukaan julkkiksen moraaliset rikkomukset suhteutetaan aina hänen imagoonsa (kirjoittajat käyttävät termiä image system). Ei ole mikään skandaali, jos petollisena pelimiehenä tunnettu julkkis hairahtuu aina uudestaan, mutta siitä syntyy kohu, jos itse pyhimys lankeaa. Julkkiksen imago rakentuu mielikuvista hänestä ihmisenä ja esiintyjänä. Imago on erilainen vaikutelmien sekoitus, jossa todellisuuden ja fiktion rajat hämärtyvät. Saippuasarjan tähteä tai elokuvanäyttelijää voidaan arvostella yhtä hyvin hänen roolinsa kuin ”todellisen” persoonallisuutensakin pohjalta.

    3. Psykodraama

    Kolmas Lullin ja Hinermanin skandaalityypeistä on psykodraama. Kadonnutta Madeleine-tytärtään etsivät Kate ja Gerry McCann ovat klassista psykodraamaa globaalissa muodossa.

    Suomalaisittain ajatellen Kerstin Campoyn ja Outi Kosken lapsikaappaustapaukset synnyttivät jännittävän psykodraaman, jonka sankareiksi (ja antisankareiksi) nousivat julkisuudessa tavalliset äidit. Bodomin surmista epäilty Nils Gustafsson joutui ensin uhrin roolista konnaksi, kunnes vapautettiin syyttömänä. Omassa tutkimuksessani en käsittele Campoyn, Kosken tai Gustafssonin juttuja skandaaleina.

    Lull ja Hinerman tähdentävät kahta psykodraaman keskeistä elementtiä: tarinan täytyy olla houkutteleva jollakin erityisellä tavalla ja sen henkilöhahmojen on sovittava tarinan genreen kuuluviin stereotyyppeihin (sankarit, roistot, enkelit, paholaiset, friikit, pellet jne.).

    Populaari psykodraama syntyy kerronnan ja henkilöhahmojen välisestä kemiasta. Se resonoi omien huoliemme, pelkojemme, halujemme ja tunteidemme kanssa ja laukaisee henkisiä jännitteitä tekemällä moraalikysymykset näkyviksi ja viihdyttäviksi mutta samaan aikaan myös etäisiksi ja ei-henkilökohtaisiksi.

    Mainokset


    No Responses Yet to “Tavis tarjoaa psykodraamaa”

    1. Jätä kommentti

    Vastaa

    Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

    WordPress.com-logo

    Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Twitter-kuva

    Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Facebook-kuva

    Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Google+ photo

    Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

    Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


    %d bloggers like this: