Skuupin ja skandaalin leimahtava suhde

14Elo07

HS.fi:n toimittaja Pauliina Grönholm ohjaa tuoreessa blogikirjoituksessaan kävijöitä tälle sivustolle. Grönholm kysyy:

”Mikä on mediaskandaali ja miten se suhtautuu skuupin käsitteeseen? Tuleeko skuupista mediaskandaali, jos skuuppiin tarttuvat muutkin mediat?”

 

Mediaskandaalin olen jo määritellyt oman tutkimukseni kannalta, ja esitän samalla pahoitteluni kaikille niille erilaisten mediakohujen, jupakoiden, sotkujen ja hässäköiden uutisoijille, joiden kovan työn tulokset joudun akateemisten syiden vuoksi rajaamaan tutkimukseni ulkopuolelle ei-skandaaleina.

Skuuppi – toimituksen yksin ensimmäisenä esiin nostama oma kova uutinen – ja skandaali kulkevat usein käsi kädessä. Mikä tahansa skuuppi ei kuitenkaan ole skandaali, vaikka aihetta käsiteltäisiin laajasti tiedotusvälineissä.

Nykyisin skuupin saaminen vaatii entistä enemmän sinnikästä tutkivaa journalismia ja/tai aktiivisesti vinkkaavaa lukijakuntaa/kontaktiverkostoa. Viranomaiset pilaavat nykyään monen tutkivan journalistin skuupit laittamalla panttaamansa tiedot tietotoimistojakeluun heti toimittajan yhteydenoton jälkeen. Virastoissa ja yrityksissä tiedottaminen on keskitetty imagoa tiukasti varjeleville viestintäosastoille, eikä kukaan enää tahdo lörpötellä sivu suunsa, koska firman maineen pilaamisesta saa potkut. Poliitikot taas julkaisevat skuupit itse omissa blogeissaan, jolloin niistä voi kyllä saada puheenaiheita mutta ei skuuppisulkaa hattuun.  

Tämä ilmiö ei ole kehittynyt vahingossa vaan suunnitelmallisena reagointina median toimintaan. Yksinoikeusuutisoinnin estäminen, suiden sulkeminen, tiedottaminen välikäsien kautta ja asian julkistaminen itse ”omalla kärjellä” tähtäävät skandaalien torjuntaan ja rajoittamiseen.

Politiikassa skuuppeja nähdään useammin, koska politiikka on toisinaan likaista peliä, jossa edes omiinsa ei voi aina luottaa. Yksi skuuppi ja skandaali kaatoivat kulttuuriministeri Suvi Lindénin 2002. Pääministeri Anneli Jäätteenmäen lähtöön 2003 tarvittiin parista perättäisestä skuupista kehkeytynyt skandaali ja televisioitu esiintyminen eduskunnan edessä, missä Jäätteenmäki ei puhunut totta. ”Irak-kohu” muuttui Ilta-Sanomien vinjeteissä ”Irak-skandaaliksi” vasta sen jälkeen, kun presidentin neuvonantaja Martti Manninen paljastui salaisten asiapapereiden vuotajaksi. 

Tänään olen kaivellut arkistoista Soneran teleurkintaskandaalia. Skuupit kuuluvat olennaisena osana siihenkin, mutta hieman toisella tapaa kuin edellä mainituissa politiikan skandaaleissa.

Sonera-uutisoinnissa ilmaherruus oli alusta alkaen Helsingin Sanomilla, jolla oli Soneran asioista hyvin perillä olevia syväkurkkuja. HS:n skuupit 2000-2001 Soneran johdon voimakkaista ristiriidoista eivät vielä tehneet skandaalia. Se alkoi syntyä vasta, kun nimettömänä kirjoitettu kärjekäs nettikirja Minne hävisivät Soneran rahat? lähti leviämään kesäkuussa 2002 ja sai vastakaikua myös poliittiselta kentältä. Varsinainen skandaali puhkesi kuitenkin vasta, kun HS skuuppasi 11.10.2002, että keskusrikospoliisi ryhtyy tutkimaan teletunnistetietojen käyttöä Sonerassa. Uutisen mukaan Soneran ja eräiden toimittajien yhteydenottoja oli yritetty jäljittää 2000-01.

Toisinaan kovan luokan skandaalien syntyyn tarvitaankin yhden skuupin sijaan kokonainen skuuppien sarja, jolla ensin horjutetaan, sitten romahdutetaan skandaalin keskipisteen uskottavuus ja luotettavuus. Jäätteenmäen ja Soneran lisäksi tästä esimerkkeinä muun muassa Lahden doping 2001 ja pääministeri Matti Vanhasen naissuhteet.

Palaan skandaalin muodostumiseen vielä myöhemmissä kirjoituksissani.

Mainokset


One Response to “Skuupin ja skandaalin leimahtava suhde”

  1. Muuan toimittaja kommentoi sähköpostitse Hesarin Sonera-skuuppia 11.10.2002. Tämän skuupin (hetkelliseksi) kohtaloksi koitui samalle päivälle sattunut Myyrmannin räjähdys, joka vei muiden tiedotusvälineiden huomion ja resurssit pitkäksi aikaa. HS:lla oli tietenkin etulyöntiasema lähteidensä ja paljastustensa ansiosta, mitä vielä tehosti se, ettei muilla riittänyt virtaa lähteä mukaan.

    Voi vain kuvitella, mitä kaikkea tästä tapauksesta olisi paljastunutkaan, jos sitä olisi ryhdytty joka puolella tonkimaan. No, HS:n skuuppi oli kuitenkin niin kovalla pohjalla, että jatkoa seurasi, ja uutistyö sai lopulta ansaitsemansa tunnustuksen.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: